Raken Kinosilmä Eläväkkuvat (osa 7): Itsenäisen Suomen sadan vuoden 100 lyhytelokuvaa

Filkkarilegenda Raimo ”Rake” Silius on kirjoittanut Raken Kinosilmä Eläväkkuvat-juttusarjaa elokuvajuhlien historian koukeroista jo vuodesta 2017.

Itsenäisen Suomen sadan vuoden 100 lyhytelokuvaa

Itsenäisen Suomen sadan vuoden ja 100:n lyhytelokuvan listani idean sain Yle Radio 1:n oivallisesta ja oivaltavasta Sadan vuoden kirjat ohjelmasta, joka on ollut kuunneltavissa Yle Radio 1:llä tammikuusta lähtien esitellen kaksi kirjaa viikossa.

Tamperelaisuuteni alusta vuodesta 1962 lähtien yli 8000 suomalaista lyhytelokuvaa nähneenä päätin koota itsenäisen Suomen sadan vuoden ja 100:n lyhytelokuvan listan. Listallani on kolme ehtoa: yksi elokuva kultakin vuodelta, ja olen jokaisen elokuvan ainakin kerran nähnyt ja jokainen on esitetty Tampereen elokuvajuhlien ohjelmistossa 1970-2017 ainakin kerran.

Rajasin elokuvien keston 30:een minuuttiin, mukana on toki muutama yli puolituntinen ns. taitekohdan elokuva tai muuten poikkeuksellinen sisällöltään. Niinikään muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta elokuvantekijältä on listalla vain yksi elokuva.

Kahden vuoden – 1919 ja 1923 – kohdalla jouduin vähän ”bluffaamaan”. En tiedä onko vuodelta 1919 säilynyt yhtään suomalaista lyhytelokuvaa, en ainakaan ole nähnyt vuosikertaa 1919. Listalla vuotta 1919 edustaa Tervanpolttoa Lapissa, joka tarkastettiin 11.11.1918. Vuodelta 1923 olen suomalaisen lyhytelokuvan nähnyt, vaan sitä ei ole filkkareilla esitetty, joten vuotta 1923 edustaa Hankkijan Vuota- ja Nahkakeskus, Tampere vuodelta 1922.

Ne jotka väittävät, että Tampereen filkkareilla ei ole esitetty 47 vuoden aikana tarpeeksi suomalaisia lyhytelokuvia, ovat historiattomia. Noin 7000 suomalaista elokuvaa on filkkareilla pyörinyt vuosina 1970-2017, muutamat ovat olleet jokusia vuosia vanhempia kuin itsenäinen 100-vuotias Suomi. Suomalaisen lyhyt- ja dokumenttielokuvan historiaa on Tampereella kartoitettu monipuolisesti alkaen ensimmäisistä säilyneistä elokuvapätkistä vuosilta 1906-1907.

Ollapa Pate Teikalla filmausvehkeet!

Johdantona 100:n elokuvan listaani pätkä Pentti Haanpään romaanin Noitaympyrän

(kirjoitettu 1931, julkaistu Otava 1956) alkuluvusta. Noitaympyrä on niitä klassikoita, joita ei ole elokuvattu. Haanpään kirjallisesta tuotannosta ei ole tehty yhtäkään kokoillan elokuvaa teatterilevitykseen, lyhytelokuvia ja televisioelokuvia kylläkin.

”Vilahti muistikuva kerran nähdystä elokuvasta: ylelliset illanistujaiset. Herroja, hullunkurisen epäkäytännöllisissä puvuissa, naisia, aivan käytännöllisen vähissä verhoissa, herkullisen näköisinä. Pöytiä, täynnä lajirikkaita ruokia, korkeita laseja, sisältäen kai makeata, kallista viinaa. Kokonainen lauma soittajia.

Tämä kuva oli saanut Pate Teikan silloin vihaiseksi ja katkeraksi ja kapinalliseksi. Hän oli miettinyt, että niin ja niin paljon olen minä työtä tehnyt, enkä ole saanut maistaa, haistaakaan tuollaista. Noilla tuolla ei näytä olevan muuta tekemistä kuin rasittaa itseään jonnin joutavilla asioilla, suorittaa seremonia ja lörpötellä tyhmyyksiä aamusta iltaan.

Vähältä piti, ettei Pate Teikka paiskannut puukkoaan kankaaseen ja huutanut: – Seis, asukkaat! Minulla olisi teille jotakin sanottavaa!

Sillä hän oli hieman humalassa siinä tilaisuudessa.

Ollapa Pate Teikalla filmausvehkeet! Ollapa hänellä tilaisuus, rahaa!

Hän näki jo ensimmäisen elokuvansa esityksen. Avaran salin täynnä kansaa, pimeydessä. Ja sitten valkean neliön ja nimen ”Asunnot”. Tuo kaikki kulkisi sitten sivuitse, kuvat, jotka hän olisi kiskonut kätköistään, ihmisten asunnot ja elämä. Tähän kaikkeen yhtyisi filosofiaa, johtopäätöksiä. Kaikkien pitäisi havaita mikä merkitys ympäristöllä, asunnolla, oli ihmisen ruumiilliseen ja sielulliseen laatuun.”

 

Ensimmäinen kymmenikkö (1917-1926)

Sakari Pälsi: Arktisia matkakuvia (Sakari Pälsi 1917) D 39 min

Sven E. Svensson (kuvaus): Suomen kansallinen sotajoukko (Maxim 1918) D 15 min

Tervanpolttoa Lapissa (Kaiku 1918) D 6 min

Paraati vapaussodan lopettamisen muistoksi (Ab Finlandia Film 1920) D 4 min

Jalmari Finne: Kiljusen pojat koulussa (Suomi-Filmi Oy 1921) F 5 min

Frans Ekebom, Eino Kari (kuvaus): Käsityönäyttely Tampereella (Suomi-Filmi Oy 1922) D 11 min

Hankkijan Vuota- ja Nahkakeskus, Tampere (Suomi-Filmi Oy 1922) D 7 min

Anton Podworsky: Lapuan suojeluskunta (Suojeluskuntain Yliesikunta 1924) D 10 min

Heikki Aho, Björn Soldan: Fordson traktorikaravaani Suomessa 1925 (Ford Motor  Company 1925) D 19 min

Töölön uudisrakennus (Suomi-Filmi Oy 1926) D 9 min

Toinen kymmenikkö (1927-1936)

Sos.dem. työläisnuorisoliiton liittojuhlat Hämeenlinnassa 5.-6. p. kesäk. 1927 (Suomi-Filmi Oy 1927) D 7 min

Arvo Tamminen (kuvaus): Elokuvateatteri Imatran palossa surmansa saaneiden uhrien hautapatsaan paljastus Tampereella 23. p. lokakuuta 1928 (Oy Kinosto 1928) D 3 min

Eino Salmelainen: Neiti Nimismies (Oy Kinosto 1929) F 26 min

Eino Kari (kuvaus): Talonpoikaismarssi 7. VII. 1930 (Suomi-Filmi Oy 1930) D 27 min

Heikki Aho, Björn Soldan: Atlas (Aho & Soldan 1931) D 22 min

Elannon kotioloja (Suomi-Filmi Oy 1932) D 17 min

Hjalmar Löfving: Muutama metri tuulta ja sadetta (Hjalmar Löfving 1933) A 3 min

Yrjö Kallinen: Helsinki punaiseksi / Työläiselämää Helsingissä (Helsingin sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö 1934) D 12 min

Eino Kari, Heikki Parkkonen: Ilmavoimien lentonäytös Suur-Merijoella (Sotilaselokuva 1935) D 8 min

Eino Mäkinen (kuvaus): Hämeenkyrön heinänteko (Kansatieteellinen Filmi Oy 1936) D 10 min

Kolmas kymmenikkö (1937-1946)

Uno Pihlström (kuvaus): Poliisi arkena ja kekrinä (Suomi-Filmi Oy 1937) D 8 min

Eino Mäkinen, Kustaa Vilkuna: Suonikylän talvielämää (Kansatieteellinen Filmi Oy 1938 ) D 25 min

Valentin Vaala: Herää, Helsinki (Suomi-Filmi Oy 1939) D 8 min

Itsenäisyyspäivä 1940 Helsingissä (Oy Suomen Filmiteollisuus 1940) D 8 min

Hannu Leminen: Sireenien kukkiessa 1941 (Valtion tiedotuslaitos / Puolustusvoimat 1941) D 10 min

Felix Forsman (kuvaus): Puolustusvoimain katsaus 52. Suomen Marsalkan vastavierailu valtakunnankansleri Hitlerin luona (Puolustusvoimat / Valtion tiedotuslaitos 1942) D 16 min

Erkki Uotila, Olavi Linnus: Raudan kansaa (Filmistudio Oy / Suomen Metallityöväen Liitto 1943) F 37 min

Auvo Mustonen (kuvaus): Puolustusvoimain katsaus 85. Lentojoukkojemme toimintaa (Puolustusvoimat  / Valtion tiedotuslaitos 1944) D 9 min

Holger Harrivirta: Jean Sibelius (Finlandia-Kuva Oy 1945) D 14 min

Ossi Skurnik: Valssikuningas (Ossi Skurnik 1946) D 7 min

Neljäs kymmenikkö (1947-1956)

Erik Blomberg, Eino Mäkinen: Porojen parissa (Eino Mäkinen & Erik Blomberg 1947) D 8 min

Sulo Tammilehto (kuvaus): Suomen viinapulma gallup-tutkimuksen valossa (Oy Suomen Filmiteollisuus 1948) D 8 min

Aimo Jäderholm: Laulu tunturille (Suomi-Filmi Oy 1949) D 10 min

Orvo Saarikivi: Vuonna 2000 (Suomi-Filmi Oy 1950) F 14 min

Felix Forsman: Kahvia, kahvia… Katkelmia kahvin historiasta (Felix-Filmi Oy 1951) Gevacolor D 9 min

Brita Wrede, Felix Forsman: Vägarna kring Rovaniemi (Brita Wrede / Oy Suomen Filmiteollisuus 1952) D 15 min

Finlandia-katsaus 220. Katsaus sisältää vain yhden aiheen: Kyllikki Saaren murha (Suomi-Filmi Oy 1953) D 9 min

Jörn Donner: Aamua kaupungissa (Jörn Donner 1954) D 8 min

Reino Tenkanen (kuvaus): Porkkalan evakuointi (Oy Filmiseppo 1944/1955) D 8 min

Osmo Lampinen: Kotimme Tampere (Allotria Filmi Oy 1956) D 17 min

Viides kymmenikkö (1957-1966)

Ulf Bäckström: Perämeren hylkeenpyytäjät (Allotria Filmi Oy 1957) D 14 min

Wallu (Jukka) Virtanen, Jukka-Pekka Kinnunen: Teollista muotoilua (Allotria Filmi Oy 1958) D 8 min

Olavi Tuomi, Veikko Mård (kuvaus): Tulilahden murhenäytelmä (Oy Suomen Filmiteollisuus 1959) D 11 min

Veikko Laihanen: Lasin sinfoniaa (Veikko Laihanen Oy 1960) D 8 min

Robert Balser, Felix Forsman: Alkoholi ihmisruumiissa (Fennada-Filmi Junior 1961) A 15 min

Eino Ruutsalo: Kineettisiä kuvia (Eino Ruutsalo 1962) A 6 min

Kaarlo Nuorvala: Hermoprässi (Fennada-Filmi Junior 1963) D 20 min

Sauli Rantamäki, Martti Utriainen: Kivimies (Fennada-Filmi Oy 1964) F 12 min

Jaakko Talaskivi: Jean-Luc Godard vit sa vie – elää elämäänsä (Suomi-Filmi Oy 1965) D 6 min

K.J. Karmasalo: Hitlerin kirjuri I osa: Karvasuisen naisen arvoitus (K.J. Karmasalo 1966) F 14 min

Kuudes kymmenikkö (1967-1976)

Seppo Suo-Anttila: Impressio (Seppo Suo-Anttila & Gert Roose 1967) A 16 min

Risto Jarva: Nainen ja yhteiskunta (Elokuvaosakeyhtiö Filminor / Postisäästöpankki 1968) D 29 min

Eila Kaarresalo: Ampumarata (Eila Kaarresalo 1969) F 7 min

Lasse Naukkarinen: Solidaarisuus (Lasse Naukkarinen 1970) D 29 min

Hannu Peltomaa: Rantojen miehet (Hannu Peltomaa 1971) D 32 min

Veikko O. Kanninen: Pirkka-Hämäläiset Kannaksella (Veikko O. Kanninen / Pirkanmaan sotaveteraanipiiri 1951/1972) D 37 min / 22 min

Markku Lehmuskallio: Pohjoisten metsien äänet (Filmisyndikaatti Ky 1973) D 14 min

Aito Mäkinen: 1895 – elokuva elokuvasta (Filmiryhmä Oy 1974) D 19 min

Heikki Partanen, Riitta Rautoma: Jänis ja vuohi (Power Pictures / Partanen & Rautoma 1975) A 14 min

Pirjo Honkasalo, Pekka Lehto: Ikäluokka (2-P-Productions 1976) D 42 min

Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto sekä Ikäluokan voittosuudelma ja Pieni Suudelma-patsas Tampereen elokuvajuhlilla 1976.

Seitsemäs kymmenikkö (1977-1986)

Kari Liila: Halla (Kari Liila 1977) D 32 min

Heikki Partanen, Hannu Eerikäinen: 13 päivää elämästä – nuoria työttömiä talvella 77/78 (Partanen & Rautoma 1978) D 33 min

Erkko Kivikoski: Metsurit (Erkko Kivikoski, Juho Gartz, Pertti Mutanen, Anssi Mänttäri 1979) D 7 min

Mika Kaurismäki: Valehtelija (Mika Kaurismäki / Hochschule für Fernsehen und Film, München 1980) F 53 min

Marja Pensala: Elsa (Marja Pensala 1981) F 5 min

Antti Kari, Jukka Ruohomäki: Mennyt manner (Tööt-Filmi Oy 1982) A 13 min

Camilla Mickwitz: Mimosa (Oy Epidem Ab 1983) A 28 min

Mikael Wahlforss: Stalag Guatemala (Oy Epidem Ab 1984) D 46 min

Heikki Paakkanen: 19084 (Harri Kaasinen, Antti Kari, Heikki Paakkanen, Jukka Ruohomäki 1985) A 8 min

Aki Kaurismäki: Rock´y VI (Villealfa Filmproductions Oy / Megamania Ky 1986) F 9 min

Marja Pensala: Elsa 

Kahdeksas kymmenikkö (1987-1996)

Kari Paljakka: Nonstop (Filmitakomo Oy 1987) F 20 min

Kristiina Tuura, Päivi Takala: Rumpu, ruokokitara ja Honda (Proppu 1000 1988) D 29 min

Antti Peippo: Sijainen (Verity Films Ky 1989) D 25 min

Seppo Rustanius: Piikki lihassa (Filmikonsti Oy 1990) D 14 min

Paul-Anders Simma: Let´s Dance! (Pas Film Ab & Telegohti A/S 1991) F 18 min

Lasse Saarinen, Yrjö Tuunanen: Jos Lada olisi auto (Filmzolfo Oy 1992) D 24 min

Ilppo Pohjola: P(l)ain Truth (Kristallisilmä Oy 1993) F 16 min

Tahvo Hirvonen: Tino (Pettufilmi Oy 1994) D 31 min

Katariina Lillqvist: Tyttö ja sotamies eli kuinka keisari jalkansa menetti (Kinotuotanto Oy / Studio Jiri Trnka 1995) A 9 min

Eija-Liisa Ahtila: Tänään (Kristallissilmä Oy 1996) F 10 min

Yhdeksäs kymmenikkö (1997-2006)

Ismo Virtanen: Jääkarhu soitti kerran Afrikkaan (Taideteollinen korkeakoulu / Elokuvataiteen osasto 1997) A 5 min

Pekka Uotila: Eino ja mä (Alppiharjun Elokuva Oy 1998) D 28 min

Maarit Lalli: Kovat miehet (Sputnik Oy 1999) F 20 min

PV Lehtinen: Hyppääjä (Cineparadiso 2000) D 21 min

Christian Lindblad: Eläköön markkinatalous! (LP Film Productions Oy 2001) A 5 min

Aiju Salminen, Aino Ovaskainen, Christer Lindström: Treevil (Turun taideakatemia 2002) A 7 min

Veli Granö: Tähteläiset (Filemo Ky 2003) D 37 min

Kari Juusonen: Syntymäpäivä (Kinotuotanto Oy 2004) A 16 min

Mika Taanila: Optinen ääni (Kinotar Oy 2005) E 7 min

Sami Korjus: Elonkorjuu (Sputnik Oy 2006) F 15 min

Aiju Salminen, Aino Ovaskainen, Christer Lindström: Treevil

Kymmenes kymmenikkö (2007-2016)

Marjut Rimminen, Päivi Takala: Sydämeen kätketty (Soundsgood Productions Oy 2007) A 29 min

CHRZU: Kaukosaaren kirous (Indie Films Oy 2008) A 17 min

Hannes Vartiainen, Pekka Veikkolainen: Hanasaari A (Pohjankonna Oy 2009) D 16 min

Pia Andell: Göringin sauva (Of Course My Films 2010) D 38 min

Jussi Hiltunen: Hiljainen viikko (Making Movies Oy 2011) F 18 min

Antti Heikki Pesonen: Korsoteoria (Aalto-yliopisto / Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos  2012) F 30 min

Kari Pieskä: Viis varpaista (Turun taideakatemia 2013) A 8 min

Hamy Ramezan: Paratiisin avaimet (For Real Productions Oy 2014) F 29 min

Virpi Suutari: Eleganssi (Euphoria Film Oy 2015) D 26 min

Pasi ”Sleeping” Myllymäki: Otila Magic Blues (Pasi ”Sleeping” Myllymäki 2016) D/E 24 min

Vuosisadan suomalainen lyhytelokuva

Sadan vuoden ja 100:n lyhytelokuvan listani on takuulla eläväinen. Se voi muuttua jo huomenna, siksi runsaasti listalta jäi pois lyhytelokuvan suosikkejani. Suomalaiset lyhytelokuvat ovat sadan vuoden ajan kiertäneet maailman mantuja ja meriä. Sakari Pälsi ”veivasi eläviä kuvia” kesällä 1917 Koillis-Siperiassa Anadyr-joen suulla. Pasi ”Sleeping” Myllymäen tuotantoa pyöri kesällä 2017 paikassa, jossa suomalaiset lyhytkuvat ovat tosi harvinaista herkkua, nimittäin Venetsian biennaalissa.

Vähän ennen puoltaväliä listallani on modernin suomalaisen lyhytelokuvan alku ja juuri, Jörn Donnerin esikoisohjaus Aamua kaupungissa (1954). Jörnhän on ainoa suomalainen elokuvantekijä, joka on ohjannut elokuvia seitsemällä vuosikymmenellä 1954-2017.

Itsenäisen Suomen 100-vuotisen ”kansakunnan linjan” voi väljästi tiivistää kolmeen lyhytelokuvan mestariteokseen. Niissä yksilö ja yhteiskunta, yleinen ja yksityinen lomittuvat oivaltavasti. Tästä kolmikosta syntyy teemallinen 96 minuutin historianäytös: Pirjo Honkasalo, Pekka Lehto: Ikäluokka (1976), Antti Peippo: Sijainen (1989) ja Marjut Rimminen, Päivi Takala: Sydämeen kätketty (2007).

Löytyykös listaltani itsenäisen Suomen ensimmäisen vuosisadan lyhytelokuva? Takuulla löytyy. Se on elokuvalliset lajirajat ylittävä dokumentaarinen fiktio tai fiktiivinen dokumentti, se on täysveristä ja puhdasta elokuvaa. Se on parhaimmillaan nautittavissa kunnon valkokankaalla, jonka äänentoisto on huipputerävää. Sadan vuoden 1917-2016 suomalainen lyhytelokuva on Ilppo Pohjolan mestariteos P(l)ain Truth (1993).

Onpa listalla yksi lyhytelokuva, jossa lauletaan vanhan virsikirjan virren 459 toista säkeistöä: ”Suo mieli uskollinen meille, menestys Suomen heimon teille.”

Suomalainen juuri tänään

Kun Yle Radio 1:n Sadan vuoden kirjat listalle ei yltänyt yksikään kolmesta Lauri Viidan kaunokirjallisesta mestariklassikosta Betonimylläri (1947), Kukunor – satu ihmislapsille (1949) ja Moreeni (1950), niin laitanpa tähän lopuksi vähän Viidan Latea. ”Jos vapaus määriteltäisiin itsenäisyydeksi, niin montakohan sananvapauden käyttäjää Suomesta löytyisi.” (Suutarikin, suuri viisas, WSOY 1961). Viidan runo Tänään julkaistiin Aamulehdessä 3.11.1961 Tampereen klassillisen lyseon kunniaksi sen täyttäessä 60 vuotta.

Suomalainen kasvattakoon lastaan

mielenvaltaan mielivaltaa vastaan.

Suomi äijö, mielenvalta,

rikas, kuulu kunnialta,

kaunis joka kukkulalta,

Eläköön!

Paras paikka kyntämänään,

paras päivä ystävänään,

suomalainen juuri tänään

Eläköön!

Vasemmalla, oikealla

uskomalla, toivomalla

yhteen yhden taivaan alla,

Eläköön!