Raimo Siliuksen historiikki Tampereen elokuvajuhlien vuosista 1970–2010 Alussa oli lyhytelokuva…
on tilattavissa toimistoltamme hintaan 5 euroa + postituskulut: office@tamperefilmfestival.fi
Alkuvuodet
1968
Tampereen elokuvapiiri järjesti keskustelutilaisuuden Tampereen elokuvakerhojen yhdistämisestä, jossa tuli ilmi Raimo Siliuksen idea elokuvatapahtuman järjestämisestä.
1969
Tampereen lyhytelokuvapäivät järjestettiin 28.2.–2.3.1969 Opetusministeriön, Suomen elokuvasäätiön ja Tampereen kaupungin tuella. Järjestäjänä samana vuonna perustettu Tampereen elokuvataide ry.
1970
Tampereen ensimmäiset kansainväliset lyhytelokuvajuhlat (Tampere International Short Film Festival) pidettiin 19.–22.2.1970 Tampereen suurimmassa elokuvateatterissa Kino-Palatsissa sekä Kinoston elokuvateattereissa Hällässä ja Hämeessä.
Jo ensimmäisenä vuonna muotoutui runko, joka on suurelta osin pysynyt samana. Festivaali on kolmijakoinen: Kilpailusarjat, erikoisohjelmistot ja tapahtumat.
Kimmo Kaivanto suunnitteli festivaalin logon “Luovat kädet – Luovaa elokuvaa“, johon hän antoi pysyvän käyttöoikeuden.
Pääpalkinnoksi tuli Tapio Junnon suunnittelema prossinen pienoisveistos Suudelma.
1972
Elokuvajuhlia ei järjestetty, koska Tampereen elokuvataide ry ajautui poliittiseen paitsioon, eikä saanut taloudellista tukea. Tämän jälkeen etsittiin poliittisesti laajapohjaisempaa ratkaisua ja organisaatio sai jatkua.
1974
Tampereen elokuvajuhlien tarkoitus muotoutui; esittää kansainvälistä tasoa olevia lyhytelokuvia, jotka ovat sävyltään yleisinhimillisiä tai etsivät elokuvallisen ilmaisun uusia muotoja. Elokuvajuhlat toimii kohtauspaikkana eri ideologioille ja kaikista maista oleville elokuvantekijöille, jotka ponnistelevat maailmanrauhan ja yhteiskunnallisen tasa-arvon puolesta. Kansallisen elokuvakulttuurin edistäminen on Tampereen elokuvajuhlien päätehtävä.
1978
Juhlien keskeisiksi tehtäviksi muotoutui:
- kansainvälisen lyhytelokuvakilpailun järjestäminen ja kotimaisen lyhytelokuvakatselmuksen järjestäminen
- elokuvan kasvatus-ja valistustehtävät
- koulutustilaisuudet eri järjestöjen kanssa elokuva-alan ammattilaisille ja harrastajille
- suomalaisen elokuvan markkinoinnin edistäminen
- kansainvälisen kulttuuriyhteistyön hoitaminen
- paikallisen kulttuuritapahtuman järjestäminen
Festivaali oli ensi kertaa viisipäiväinen. Viiden päivän käytäntö vakiintui.
Pekka Lehto, Pirjo Honkasalo ja Pieni Suudelma vuodelta 1976. Palkinto tuli elokuvasta Ikäluokka.
Vuoden 1977 tuomaristoa. Kelly O’Brien, Eugen Atanasiu, Juhan af Grann, Berndt Plagemann ja J.Hunter Todd.
Lauantaiaamun huumaa Tampereen Tekulla 24.2.1979.
Kuvassa 35-vuotias Raimo Silius ja 21-vuotias Aki Kaurismäki.
Suomalaiset Grand Prix’n voittajat:
1971 Hannu Peltomaa: Rantojen miehet
1985 Sirkka-Liisa Konttinen: Byker
1997 Marjut Rimminen: Onnea merkkipäivän johdosta
2001 PV Lehtinen: Hyppääjä
2010 Miia Tervo: Lumikko
1980-luku
1981
Tampereen teknillinen oppilaitos festivaalipaikkana tuli tiensä päähän. Vuoden 1981 elokuvajuhlat oli viimeiset, jotka pidettiin siellä. Tekun vuosina 1971–1981 elokuvajuhlien näytöksiä oli yhteensä 333.
1982
Tampereen elokuvajuhlat siirtyi keskustaan oikeisiin elokuvateattereihin Kino-Palatsiin ja Nordfilmin Nordiaan sekä Kinoston Hällään
1984
Vuosittaista Arkiston aarteita-näytöstä alettiin esittää. Näytöksen elokuvat kokosivat alusta alkaen Tampereen elokuvajuhlien Raimo Silius ja Suomen elokuva-arkiston Lauri Tykkyläinen.
1985
Esitystiloihin tulee mukaan elokuvateatteri Pirkka (Pirkanmaan elokuvakeskuksen teatteri).
Kotimaisia elokuvia esitettiin ensimmäistä kertaa yli sata.
1988
Teknisenä murroksena videot tulivat Tampereen elokuvajuhlille. Ensimmäistä kertaa esitettiin videoelokuvia.
1989
Videotapahtuma Tampereen Tullikamarilla.
Lapsille suunnatut näytökset yhdessä Pirkanmaan elokuvakeskuksen ja Tampereen päiväkotien kanssa keräsivät täydet katsomot.
Filkkarivieraita 14.helmikuuta 1980: Mikko Niskanen, Camilla Mickwitz, Liisa Helminen ja Merja Virtanen.
Jouluklassikoksi muodostunut Lumiukko (Dianne Jackson, Iso-Britannia) palkittiin 1984 Grand Prix-palkinnolla.
Lehdistötilaisuus 1989.
1990-luku
1990
Legendaariseksi muodostuva Lyhytelokuvan pitkät yöt tuli mukaan tapahtumiin.
Tampereen elokuvajuhlien toimisto muutti Vanhalta kirjastotalolta Tullikamarille. Pakkahuone todettiin akustiikaltaan loistavaksi mm. Aki Kaurismäen musiikkielokuvien soundein.
1992
Elokuvien esityspaikkoina toimivat Pakkahuone, Tampere-talon pieni sali, Studio ja juuri avattu elokuvateatteri Niagara. Näytökset lisääntyivät huomattavasti ja niitä olikin ennätysmäärä 100.
Festivaalilla nähtiin ensi kertaa musiikkivideoille tarkoitettu teemakokonaisuus ja tietokoneanimaatioita.
1995
Juhlittiin 100-vuotiasta elokuvaa ja 25-vuotiasta festivaalia Elokuvan juhlayössä. Ulkomaisia elokuvia esitettiin ennätykselliset 487 kpl.
1996
Yleisöä ennätyksellinen määrä: runsaat 17 000 asiakasta.
1997
Uutuutena Eurooppa lyhyesti -näytös, uuden eurooppalaisen lyhytelokuvan kiertueohjelmisto.
1999
Kymmenes Lyhytelokuvan pitkä yö kunnioitti 75-vuotiasta Matti Kassilaa. Palmujen yössä nähtiin kaikki Kassilan ohjaamat Komisario Palmu-elokuvat ja kuultiin poliisikuoron laulua.
Tekniikan henkilökuntaa Pasi Nyyssönen, Jenni Aarniala ja kuuluttaja Anitta Ahonen 1993 Pakkahuoneen kelaamossa.
Klubin lavalla Juhani Alanen, Anna-Maija Lehtinen, Kirsi Kinnunen ja Raimo Silius 1993.
Elokuvajuhlien pitkäaikainen työntekijä Juhani Alanen 1998. Alanen valittiin toiminnanjohtajaksi vuonna 2002.
2000-luku
2000
Festivaalia vuodesta 1974 johtanut Pertti Paltila lopetti toimessa. Uudeksi festivaalijohtajaksi valittiin Antti Vuorio.
2001
Digitaalisuus oli vahvasti esillä. Tampereen elokuvajuhlat halusi tunnustaa digitaalisuusteemalla elokuvantekemisen monimuotoisuutta vuotta ennen kuin videotyöt hyväksyttiin kansainväliseen kilpailuun.
Uutuutena mukaan tuli myös pysyvästi jäänyt Roskaelokuvafestivaali, jossa nähdään harrastajien usein nollabudjetilla tehtyjä lyhytelokuvia. Nykyään festivaali tunnetaan nimellä Trash & Underground Film Festival.
2002
Festivaali oli historiansa ainoan kerran kuusipäiväinen.
Uutena esitys- sekä avajaisten ja päättäjäisten paikkana tuli mukaan Finnikinon elokuvateatteri Plevna.
Uutena kilpailuna mukaan tuli Micromovies eli elokuvia kämmenellä. Kilpailuelokuvia oli mahdollista levittää myös kännyköihin ja kämmenmikroihin. Kilpailu järjestettiin vain v. 2002–2003.
Säestetyt mykkäelokuvat tulivat pysyväksi osaksi ohjelmistoa.
2003
Nykyinen festivaalijohtaja Jukka-Pekka ”Juise” Laakso aloitti toimessaan.
Kilpailujen valintalautakunnat lopetettiin ja valinnoista alkoi vastata Tampereen elokuvajuhlat itse.
2006
Huomiota herätti hollantilaisen Sylvia Kristelin vierailu festareilla. Hänen esikoisohjauksensa animaatio Topor ja minä oli valittu kansainväliseen kilpailuun. Kristel muistetaan neljän Emmanuelle -kohuelokuvan nimiroolista. Mediakohinasta huolimatta Kristeliä kohdeltiin kuin ketä tahansa kilpailuehdokasta.
2007
Alettiin esittää vuosittaisia Lyhytelokuvan kaanon -näytöksiä, joissa esitetään lyhytelokuvien klassikoita.
2010
40-vuotista festivaalia juhlittiin mm. Tampere-talon isossa salissa, jossa esitettiin Charlie Chaplinin klassikko Kaupungin valot Tampere Chamberin säestyksellä.
Yksi mieleenjäävimmistä Lyhytelokuvan pitkä yö -tapahtumista nähtiin Pakkahuoneella 2006, kun vietettiin Ufojen yötä. Koko yön kestänyt elokuvallinen ja musiikillinen outoilu huipentui, kun erikoisvieraaksi kutsuttu ohjaaja Juhan af Grann laskeutui paikalle.
Katariina Lillqvistin animaatio Uralin perhonen esitettiin ensimmäisen kerran Tampereen elokuvajuhlien kotimaisten elokuvien kilpailussa 2008. Elokuvassa marsalkka Mannerheim esitetään homoseksuaalina, mikä aiheutti valtavan kohun. Asiasta keskusteltiin A-Studiossa ja lehdistössä. Lopulta jouduttiin järjestämään Niagarassa poliisivartioitu ennakkonäytös elokuvasta. Uralin perhonen voitti parhaan animaation palkinnon kotimaisen kilpailun alle 30-minuuttisten sarjassa.
Miia Tervo Tampereen elokuvajuhlilla 2010. Tervo on viimeisin Grand Prix-palkinnon voittanut kotimainen elokuvantekijä. Palkinto tuli elokuvasta Lumikko.
2010-luku
2011
Elokuvan pioneeri Harun Farocki (s.1944 – k.2014) vieraili festivaalilla, kun Tampereen elokuvajuhlat esitteli neljän näytöksen verran hänen merkittävää ja poikkitaiteellista uraansa.
2014
Itävaltalainen monialainen taiteilija, taiteellinen johtaja ja elokuvaohjaaja Gustav Deutsch (s.1952 – k.2019) ja taiteilija Hanna Shimek kertoivat elokuvan Shirley – Visions of Reality (Itävalta 2013) tekemisestä.
2018
Alettiin järjestää kansainvälisiä Bootcamp -tapaamisia elokuva-alan opiskelijoille. Noin puolet Bootcampin osanottajista tuli Kiinasta; muut osanottajat Suomesta ja Virosta. Bootcamp tarjosi elokuva-alalle pyrkiville nuorille intensiivisen koulutus- ja verkostointitapahtuman, jossa oli mahdollisuus saada palautetta omista elokuvistaan. Tapaamisissa on ollut innostunut ja hyvä tunnelma.
Syntymäpäiväsankari M.A. Numminen ja Jukka-Pekka Laakso festivaaliklubilla 2016.
Kuva: Tarina Tommiska
Tampereen Raatihuoneen vastaanotto 2017.
Bootcampin sauna-iltaa 2019.
Kuva:Jani Rutanen
2020-luku
2020
Tampereen elokuvajuhlat täytti 50 vuotta. Juhlavuoden festivaali vietettiin juuri ennen pandemiasulkujen alkamista.
2021
Tampereen elokuvajuhlat järjestettiin koronapandemian vuoksi ensimmäistä kertaa kokonaan verkkofestivaalina.
Elokuvia katsottiin Festhome tv-palvelun kautta ja tapahtumia striimattiin.
Uusi genreaiheinen Generation XYZ tuli mukaan kilpailuihin yhteistyössä amerikkalaisen XYZ Films -tuotantoyhtiön kanssa.
2022
Festivaalin näytöksiä on tarkoitus järjestää uusissa esitystiloissa FinnKinon Cine Atlaksella Tampereella.
Vuoden 2021 virtuaalifestarilla hilpeyttä herätti festivaalijohtajan reaaliaikainen Saunatour. Kuvaamassa markkinointikoordinaattori Susanna Koskimaa.
Kuva: Kimmo Siniluoto
Lotta Petronella toimi kertojana, kun hänen Själö – Island of Souls-elokuvansa striimattiin Lau Naun livesäestyksellä 2021 Tampereen G Livelabista.
Kuva:Kimmo Siniluoto
Livestriimausta Olympia-kortteliin rakennetulla studiolla. Juontaja Vappu Raappana, Jukka-Pekka Laakso ja toiminnanjohtaja Laura Laaksonen.
Kuva:Kimmo Siniluoto