Ulla Heikkilä: Carte blanche

Ulla Heikkilän kuratoima näytös, jossa esitetään hänelle itselleen tärkeitä elokuvia.

Kieli: Englanti Kesto: 80 min Ikäraja: 12+

  • kalenteri-ikoni Ke 4.3.

  • kelloikoni 19:00

  • karttaikoni Finnkino Cine Atlas 4

  • 12,50

  • C013

  • Osta lippu
  • kalenteri-ikoni Pe 6.3.

  • kelloikoni 19:30

  • karttaikoni Finnkino Cine Atlas 3

  • 12,50

  • E055

  • Osta lippu

Oman Carte blanche -näytöksen suunnitteleminen Tampereen elokuvajuhlille on monella tapaa unelmien täyttymys. Olen Tampereelta kotoisin, ja filkkarit on ollut minulle tärkeä tapahtuma lukioikäisestä alkaen, epäilemättä yksi syy siihen, että minusta tuli elokuvaohjaaja. Minulla on myös salainen haave ryhtyä kuraattoriksi, mutta koska en tiedä, riittääkö yksi elämä kaikkien unelmien toteuttamiseen, on mahtavaa päästä kuratoimaan ainakin tämä näytös.

Halusin koota Carte blanche -näytökseni niin, että se sisältäisi mahdollisimman monenlaisia lyhytelokuvia: jotain lyhyttä, jotain pitkää, jotain kokeellista, jotain animoitua. Tärkein valintakriteerini oli kuitenkin tykkääminen. Se, että olen tullut näiden elokuvien toimesta syvästi liikutetuksi ja vaikutetuksi, ja että katsomiskokemus on kulkenut kanssani vuosien ajan.

Carte blanche -näytökseni nepotistisin valinta on Untitled (burned rubber on asphalt 2018), jonka ohjaajan Tinja Ruusuvuoren olen tuntenut siitä lähtien, kun synnyin. (Myös elokuvan tuottaja, kuvaaja ja äänisuunnittelija ovat hyviä ystäviäni.) Minulle tämä elokuva liittyy tamperelaisuuteen, taidelukiolaisuuteen, elokuvakoululaisuuteen ja näihin elokuvajuhliin, vaikkei varsinaisesti liitykään niistä mihinkään. Katsojalle, joka ei kanna mukanaan samaa henkilöhistoriaa kuin minä, se on ihana elokuva taiteesta ja ihmisen tarpeesta jättää maailmaan jokin jälki.

Min Börda on animaatiomusikaali ihmisyyden ja modernin elämän tuskasta. Lasso on sanaton, tanssillinen teos halusta, kaipuusta ja kohtaamattomuudesta, ja näytöksen lyhyin elokuva, Tissi, minuutin mittainen mustavalkoelokuva maitoa tuottavasta rinnasta. Nuorempana en oikein ymmärtänyt videotaidetta, mutta sitten aloin seurustella kuvataiteilijan kanssa ja monet asiat muuttuivat, muiden muassa suhteeni kokeelliseen elokuvaan. Välillä on hyvä katsoa sellaista taidetta, jota sanat eivät taivu selittämään, vaan jolle pitää antautua koko kehollaan.

Näytöksen näytellyistä fiktioelokuvista molemmat, ensimmäisenä näytettävä Gasman (ohjaaja Lynne Ramsay) ja kokonaisuuden päättävä Wasp (ohjaaja Andrea Arnold), ovat brittiläistä sosiaalista realismia, joissa lapsihenkilöiden näkökulma nousee keskeiseksi. Rakastan näiden elokuvien kunnioittavaa ja inhimillisyyden koko kirjon avaavaa katsetta henkilöihinsä. Gasmanin tytöt eivät ole isän kaksinaamaisuuden uhreja: aikuisten salaisuus ei määritä heidän ihmisyyttään, vaan heillä on oma tahtonsa ja oma elämänsä. Waspin henkilöt janoavat rakkautta, hyväksyntää ja elämää kokonaisina eivätkä määrity pelkästään sen kautta, että he ovat köyhiä. Ylipäätään Andrea Arnoldin tapa kuvata yhteiskuntaluokkaa on tässä suhteessa ainutlaatuinen.

Lempielementtejäni elokuvissa ovat pyhyys, taikuus, lapsuus, kehollisuus ja tuska. Näistä aineksista koostuu myös tämä näytös. Ajattelen, että elokuva on hyvä väline kuvastamaan vaistonavaraisia ja perustavanlaatuisia asioita. Elokuva vetoaa tunteisiimme ja fysiikkaamme voimakkaasti, koska se pakottaa meidät viettämään kanssaan tietyn, jaetun ajan. Harva taidemuoto sitoo katsojan itseensä vastaavalla tavalla. Luultavasti siksi elokuvalla on kyky sujahtaa peruskysymysten äärelle. Se ei välttämättä tee sitä älyllisesti, mutta tunnetasolla se helisyttelee ihmisyyden ydinkokemuksia. Jonnekin syvälle kurkottavat myös kaikki tämän näytöksen elokuvat; ne nappaavat sydämestä kiinni ja rusentavat sen hieman uuteen asentoon. Mitä ne tekevät perätysten aseteltuina, juuri tässä järjestyksessä esitettyinä – sitä ei tiedä vielä kukaan.

Ulla Heikkilä

  • Gasman

    Isän salaisuus
    Ohjaaja: Lynne Ramsay
    Tuotantomaa: Britannia
    Vuosi: 1998
    Genre: Fiktio
    Kesto: 15 min

    Tarina kahdesta lapsesta, jotka reagoivat vilpittömällä ja naiivilla tunteella tilanteeseen, johon he ovat joutuneet isänsä salaisuuden vuoksi.

  • Lasso

    Ohjaaja: Salla Tykkä
    Tuotantomaa: Suomi
    Vuosi: 2000
    Genre: Fiktio
    Kesto: 4 min

    Nuori nainen katsoo heijastusta, jonka takana elää väkevä mies. Palkittu lyhytelokuva liikkuu oman sisimmän ja seksuaalisuuden kohtaamisen vaikeudessa; viileyden ja lämmön, pelon ja antautumisen rajamailla.

  • Untitled (burned rubber on asphalt, 2018)

    Ohjaaja: Tinja Ruusuvuori
    Tuotantomaa: Suomi
    Vuosi: 2019
    Genre: Dokumentti
    Kesto: 21 min
    Ikäraja:

    Syrjäisessä norjalaisessa kylässä mutkittelevat tiet ovat aiheuttaneet kiistaa. Dokumentti tarkastelee salapoliisin lailla outoja sutimisjälkiä, hypnoottisella tavalla polveilevia, kiertyviä ja kaartuvia viivoja, jotka paljastavat kyläläisten välillä kytevän yllättävän eripuran ja saavat kylän asukkaat pohtimaan käsitystään kauneudesta.

  • Min Börda

    The Burden
    Taakka
    Ohjaaja: Niki Lindroth von Bahr
    Tuotantomaa: Ruotsi
    Vuosi: 2017
    Genre: Animaatio
    Kesto: 15 min
    Ikäraja:

    Moottoritien kupeessa sijaitsevalla kauppapaikalla esitetty synkkä musikaali. Eri liikkeiden työntekijät taltuttavat tylsyyttä ja eksistentiaalista ahdistusta esittämällä iloisia musiikkinumeroita. Maailmanloppu näyttäytyy houkuttelevana vapauttajana.

  • Tissi

    Boob
    Ohjaaja: Milja Viita
    Tuotantomaa: Suomi
    Vuosi: 2004
    Genre: Kokeellinen
    Kesto: 1 min

    Mustavalkoinen teos rinnoista, miten ne kasvavat ja tihkuvat maitoa.

  • Wasp

    Ohjaaja: Andrea Arnold
    Tuotantomaa: Britannia
    Vuosi: 2003
    Genre: Fiktio
    Kesto: 26 min

    Loppukesästä ampiaiset eivät enää löydä riittävästi ravintoa poikasilleen ja alkavat etsiä makeisia. Vaikka ne eivät ole erityisen aggressiivisia, ne pistävät, jos niitä ärsytetään... Zoe on yksinhuoltajaäiti, jolla on vaikeuksia ruokkia neljä lastaan. Toivo sokaisee hänet, kun nuori poikamies Dave pyytää häntä ulos.