Avoin kirje päättäjille: Elinvoimaisen ja moniäänisen elokuvafestivaalikentän toiminta turvattava pitkäjänteisesti

Suomen elokuva- ja av-ala kriisissä

Suomen elokuva- ja av-ala on tällä hetkellä vakavassa kriisissä. Nyt kaavaillut julkisen rahoituksen leikkaukset ovat toteutuessaan kohtalokkaita koko elokuvataiteen kentälle ja Suomen tulevaisuuden menestykselle. Ilman pitkäjänteistä ja vakaata perusrahoitusta ei alaa voida ylläpitää, kasvattaa ja kehittää täyteen potentiaaliinsa. Nykyinen kansainvälinen ja kotimainen elokuva- ja av-alan menestys on pitkäjänteisen työn tulosta. Elokuva- ja av-ala työllistää hyvin, tavoittaa laajoja, monimuotoisia yleisöjä, ja sillä on kansainvälistä kasvupotentiaalia. Hallituksen ratkaisu leikata alan rahoitusta heikentää merkittävästi Suomen tulevaisuutta. Leikkaukset kulttuurista eivät tue hallituksen kulttuuripoliittisia tavoitteita. Tällä hetkellä Suomessa on meneillään luova tuho, jota me allekirjoittaneet toimijat emme voi hyväksyä.

Elinvoimaisen ja moniäänisen elokuvafestivaalikentän toiminta turvattava pitkäjänteisesti

Kulttuuri on oleellinen osa merkityksellistä elämää, arkea, ihmisyyttä ja koko yhteiskuntaa. Ilman taidetta ei ole elämänlaatua, sivistystä, innovaatioita ja elinvoimaa. Ympäri Suomea on lukuisia elokuvafestivaaleja, joilla on erityinen paikka elokuvataiteen ekosysteemissä. Elokuvatapahtumat rikastuttavat eri kaupunkien ja alueiden kulttuuritarjontaa tuomalla moninaisten yleisöjen saavutettavaksi elokuvia, joita ei muuten nähtäisi Suomessa. Useille elokuville festivaalit ovat ensisijainen jakelualusta, minkä myötä festivaalit edistävät laajempaa elokuvakulttuuria.

Elokuvatapahtumilla on monia aluepoliittisia vaikutuksia niin taloudellisesti, yhteiskunnallisesti kuin sosiokulttuurisesti. Suomen elokuvasäätiön teettämän tutkimuksen mukaan (2018, Parametra) valtakunnallisesti merkittävillä elokuvafestivaaleilla käydään huomattavasti useammin yksin (64% vastanneista käy yksin elokuvissa festivaaleilla) kuin kaupallisissa elokuvanäytöksissä. Elokuvafestivaalien merkitys alueelle ja yleisölle on suuri, ja ne kasvattavat merkittävästi yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja näiden vahvistumista. Tätä kautta elokuvafestivaalit rakentavat parempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa, mikä tässä ajassa tukee henkisen huoltovarmuuden vahvistumisessa.

Elokuvafestivaalien työllistävä vaikutus niin koko AV-alalle kuin matkailuelinkeinolle on huomattava. Festivaalit säteilevät asiakasvirtoja ja taloudellista hyötyä myös muille toimialoille. Festivaalit ovatkin maakunnallisesti ja alueellisesti merkittävä kilpailutekijä ja tuovat alueelle elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa.

Festivaalien ohjelmistoissa esitetään laajasti elokuvia kaikkialta maailmasta ja niillä vierailee myös runsaasti kansainvälisiä ja kotimaisia tekijävieraita ja ammattilaisia. Festivaaleilla on laajat verkostot eri toimijoihin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Näin elokuvafestivaalit myös levittävät positiivista ja moniäänistä kuvaa Suomesta, mikä auttaa Suomen valtiota niin taloudessa, kaupassa kuin politiikassa.

Elokuvatapahtumat, kuten monet muutkin yleisötapahtumat Suomessa, ovat kärsineet kahdesta koronavuodesta; pandemia-ajan vaikutukset, epävakaa toimintakenttä ja nousevat kustannukset haastavat ennennäkemättömällä tavalla suomalaista kulttuurialaa. Koronan jälkeen suomalaiset elokuvateatterit ja tapahtumajärjestäjät näkevät vasta nyt, että yleisö on hiljalleen löytämässä takaisin teattereihin ja tapahtumiin. Valtion julkisella rahoituksella on keskeinen rooli elokuvatapahtumien jälleenrakennustyössä, uudistumisessa ja ylipäätään niiden jatkuvuuden turvaamisessa.

Allekirjoittaneet elokuvafestivaalit haluavat nostaa päättäjille esiin kehys- ja budjettivalmisteluun seuraavat toimenpiteet:

Elokuvafestivaalien julkinen tuki on turvattava. Taiteen ja kulttuurin rahoitusta tulee vahvistaa pitkäjänteisesti. Vaikuttavan ja monimuotoisen elokuvafestivaaliverkoston ylläpito ja sen jatkuvuus edellyttävät julkista tukea, jonka taso on turvattava pitkäjänteisesti. Ilman pitkäjänteistä ja vakaata perusrahoituspohjaa tapahtumia ei voida ylläpitää, kasvattaa ja kehittää koko potentiaaliinsa.
Lisää julkista rahaa elokuvafestivaaleille. Nostetaan elokuvafestivaalit rahoituskuopasta. Taide- ja kulttuurifestivaalien valtiontukea on korotettava ja monivuotinen julkinen rahoitus varmistettava; suomalainen festivaalikenttä tekee jo nyt liian pienillä resursseilla kokoaan suurempaa ja vaikuttavampaa työtä. Pääsylippujen alennetun arvolisäverokannan nostaminen 14%:iin (nyt 10%) vaikeuttaa myös tulevaisuudessa tapahtumien lippuhintojen pysymistä kaikille taloudellisesti saavutettavalla tasolla.
Elokuvafestivaalien aluetalous- ja työllistämisvaikutusten merkitys tunnistettava. Elokuvafestivaalit tulee nähdä jatkossa keskeisenä osana Suomen taiteen ja kulttuurin ekosysteemiä, ja niiden huomattavat aluetaloudelliset ja työllistävät vaikutukset on tunnistettava. Koko suomalaisen yhteiskunnan etu on, että sen elokuvafestivaalikenttä on vahva, aktiivinen, moniääninen ja elinvoimainen.

Toivommekin päättäjiltä taloudellisia toimenpiteitä sen osalta, miten valtion tuleva rahoitus vastaisi elokuvatapahtumien toiminnan laajuutta, laatua ja merkitystä niin koko Suomelle, sen eri kaupungeille ja kunnille, moninaisille yleisöille kuin koko suomalaiselle elokuva-alalle.

Ystävällisesti,

Merja Valkoja, festivaalijohtaja

Blue Sea Film Festival

www.blueseafilmfestival.net

Johanna Råman, toiminnanjohtaja

DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali

www.docpointfestival.fi

Laura Laaksonen, toiminnanjohtaja

Espoo Ciné

www.espoocine.fi

Ville Koivisto, festivaalipäällikkö

Forssan mykkäelokuvafestivaali