Festivaalin Suomi 100 -juhlanäytöksessä nähdään kaksi kansatieteellisen elokuvan historiallista mestariteosta. Mykkäelokuvat livesäestää flamencokitaristi Toni Jokiniitty.

Suomen suuriruhtinaskunnassa valmistui vuonna 1917 muutama lyhytelokuva. Tuolloin Koillis-Siperiassa tehtiin elokuvahistoriaa. Arkeologi, kansatieteilijä, kirjailija ja tutkimusmatkailija Sakari Pälsi (1882–1965) teki vuodesta 1917 vuoteen 1919 kestäneen tutkimusmatkan Koillis-Siperian alkuperäiskansojen asuinsijoille. Pälsi tutki eritoten tshuktshien asuma-alueita, elämänpiiriä, tapoja ja tottumuksia.

Pälsi oli elokuvaukseen ryhtyessään 1917 jo kokenut valokuvaaja. Kun lyhytkuvien veronalennuskausi Suomessa 1933 alkoi, niin Pälsi valmisti kuvaamastaan aineistosta kolme lyhytkuvaa: Luonnonkuvia Behringin mereltä, Kalastusta Behringin salmessa ja Tshuktshien elämää. Vuoden 1933 jälkeen elokuvat katosivat, kunnes Pälsin arvokkaan materiaalin negatiivit löydettiin sattumalta 1976 helsinkiläisen keskusliikkeen vintiltä. Löydetyn materiaalin entisöinnin suorittivat Lauri Tykkyläinen ja Jukka Mannerkorpi Suomen elokuva-arkistosta. Asiantuntijana toimi Kustaa Vilkuna.

Arktisia matkakuvia (1917) on varhaisen kansatieteellisen elokuvan arvokas aarre, joka on hämmästyttänyt tutkijoita ympäri maailmaa. Pälsi kuvasi aineistonsa nelisen vuotta ennen kuin ”dokumenttielokuvan isä” Robert Flaherty sai valmiiksi esikoisensa Nanook, pakkasen poika (1922).

Lappi on aina ollut suomalaisten elokuvaajien suosimaa aluetta, ”lupausten maata”. Varhaisin Lappi-pätkä kuvattiin 1911, vanhin jälkipolville säilynyt elokuva on vuodelta 1917. Vuoden 1938 lopulla valmistui kaikkien aikojen maineikkain Lappi-dokumentti,  Suonikylän talvielämää. Se on kuvaus kolttasaamelaisten viimeisestä talvikylästä. Kansatieteellisen Filmin pääkuvaaja Eino Mäkinen kuvasi Petsamon erämaissa kolttien Suenjeliä, Suonikylää. Karl Nickul ja Kustaa Vilkuna toimivat asiantuntijoina. Kuvausryhmä vietti Suonikylässä kuukauden keväällä 1938 ja kuvasi talvikylän arkisia askareita.

Suonikylän talvielämää on kansatieteellisen elokuvan huipputyö, lajinsa ehdoton klassikko, jonka oivaltava dramaturgia tekee siitä mestariteoksen.

Näytökseen tuo oman twistinsä livesäestys. Sen loihtii ilmoille flamencokitaristi Toni Jokiniitty, joka kuuluu alallaan Suomen ja Pohjois-Euroopan arvostetuimpiin.

Kuva: Pasi Ahola

Suomi 100 säestettynä
La 11.3. klo 18 Pakkahuone