Haastattelimme puolalaista animaattori Tomasz Siwińskia, jonka lyhytelokuva Moczarski’s case on osa Puola 3 animaationäytöstä.

Puolalaisia uusia lyhytelokuvia nähdään Tampereen elokuvajuhlilla kolmen näytöksen verran. Puola 1 ja 2 näytökset pitävät sisällään fiktio- ja dokumenttielokuvia. Puola 3 näytös kokoaa yhteen kirjavan kattauksen animaatioita, joissa matkataan keskeltä historiallisia tapahtumia aina avaruuteen asti.

Kertoisitko aluksi itsestäsi. Missä olet opiskellut ja mitä? Milloin aloitit animaatioiden tekemisen?

Olen aina halunnut maalauksieni liikkuvan. Vuoden 2005 tienoilla näin puolalaisen animaation retrospektiivin. Sillä oli suuri vaikutus minuun. Näin elokuvia Jan Lenicalta, Piotr Dumałalta, Walerian Borowczykilta ja muilta puolalaisilta animaattoreilta. Tämä visuaalinen kieli, äänen ja musiikin yhdistelmä oli mielestäni liikuttavaa. Se ohjasi minut Krakovan Taideakatemian animaatielokuvastudioon. Kun istut pimeässä elokuvateatterissa ja kuvat ilmestyvät, uppoudut toiseen maailmaan. Ikäänkuin voit uneksia toisten ihmisten unia. Se on kiehtovaa.

Animaatiosi Moczarski’s case on tarina kuuluisasta puolalaisesta toimittajasta Kazimier Moczarskista. Animaatioelokuva on vertauskuvallinen tapa kertoa hänen tarinansa ja hänen kohtaamisestaan natsijohtaja Jürgen Stroopin kanssa. Stroop oli vastuussa Varsovan ghetossa tapahtuneen kansannousun nujertamisesta vuonna 1943. Miksi halusit tehdä tämän elokuvan? Millaisen viestin haluat elokuvalla välittää?

Yhtenä iltana Elżbieta Moczarska soitti minulle ja kysyi haluaisinko tehdä lyhytelokuvan hänen isästään. Olin jo valmiiksi lukenut aiheesta hänen isänsä kirjan. Ajattelin, että tämä on hieno mahdollisuus työskennellä aiheen parissa jonka huomasin jo kirjaa lukiessa olevan kiinnostava.

Alkuperäinen idea on tietysti peräisin tuosta kirjasta Conversations with an Executioner. Se on mielenkiintoisin historiallinen kirja jonka olen koskaan lukenut. Kirjailija kuvailee hänen 255 päiväänsä vankeudessa Jürgen Stroopin kanssa hyvin elävästi. Hän ei ole tuomitseva, vaan yksinkertaisesti kirjoittaa ylös Stroopin vastaukset. Täten voimme ymmärtää mikä sai hänet tekemään niin kauheita asioita ja miten historia toimii. Tietysti lyhyt animaationi näyttää vain vilahduksia kirjan valtavasta sisällöstä.

Maailma on täynnä poliittisia, sotaan perustuvia historiallisia elokuvia. Onko mielestäsi tärkeää tehdä tämän tyyppisiä elokuvia? Miksi?

Kliseinen vastaus olisi, että emme halua pahojen asioiden tapahtuvan uudelleen, joten kyllä se on tärkeää. Henkilökohtaisesti en pidä elokuvista joissa on niin suoraviivainen viesti. Mielestäni taiteessa täytyy olla tilaa tulkinnalle. Taiteen täytyy mielummin esittää kysymyksiä vastausten sijasta.

Kaunko Moczarski’s case-animaation tekeminen kesti? Voisitko kertoa jotain itse prosessista?

Kesti noin viisi kuukautta saada elokuva valmiiksi. Kuukausi meni käsikirjoittamiseen ja kuvakäsikirjoituksen tekemiseen. Neljä kuukautta animointiin. Prosessissa oli paljon ihmisiä tiukasta aikataulusta johtuen. Kun animaation ääriviivat olivat valmiit, kaikki kuvaruudut maalattiin erikseen käsin. Työskentelin läheisesti säveltäjän, Adam Brzozowskin kanssa antaaksemme elokuvalle tiheän ja yksityiskohtaisen tunnelman.

Mikä sinua inspiroi tekemään lyhytelokuvia?

Tässä kyseisessä tapauksessa inspiraatio tuli ulkopuolelta, mutta useimmiten kerron tarinoissani sisäisestä maailmastani. Yritän löytää keinoja viestittää omista ongelmistani ja asioista ulkomaailmaan yleisemmällä tavalla. Monet ideat sekä inspiraatio elokuviini tulee unistani. Yritän poimia niistä itseeni jotain. Joskus unista löytyy toisessa tilassa olevia arkkityyppisiä tarpeita ja toiveita. Ne saavat sinut kaipaamaan jotakin kaunista. Aina on olemassa kysymys että onko tämä muiden mielestä koskettavaa vai olenko ainoa kiinnostunut katsoja. Jonkin ajan kuluttua kun alkuperäinen innostukseni on hieman hiipunut, arvioin ideani objektiivisemmin päättääkseni onko se taistelemisen arvoinen.

Animaatioiden lisäksi sinä myös maalaat. Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi? Aiotko keskittyä enemmän animaatioihin vai maalaamiseen?

Nykyään maalaan harvemmin. Useimmat ideani sisältävät tarinan, joille yritän löytää parhaimman välineen. Seuraava projektini on lyhytelokuva nimeltään Olga’s Diamond. Se tulee olemaan noin 25 minuuttinen. Olen nyt jälkikäsittelyvaiheessa. Se on tarina isästä ja tyttärestä yhteenpunottuna ajan luonteen kanssa. Siinä tulee olemaan joitain animoituja elementtejä, mutta suurimmaksi osaksi on 80-luvulle sijoittuva hieman unenomainen fiktioelokuva. Suunnitelmissani on pysyä animaatioissa, mutta aion myös laajentaa toimintaani fiktioon. Saa nähdä miten se tulee onnistumaan.

Näytökset:

Puola 1: To 8.3. 10.00 Niagara | Pe 9.3. 22.00 Plevna 4
Puola 2: Pe 9.3. 12.00 Plevna 6 | La 10.3. 18.00 Plevna 4
Puola 3: To 8.3. 16.00 Pakkahuone | Pe 9.3. 16.00 Plevna 6