La 3.3. | Klo 13.00 | Pääkirjasto Metso | Vapaa Pääsy | FINNISH ONLY

Tuotantoyhtiö Filminor vakiinnutti 1960-70-luvuilla asemiaan ja talouttaan tilaustöillä. Lyhyiden dokumenttielokuvien tärkein tilaaja oli Postisäästöpankki, jolle Risto Jarva teki joukon korkeatasoisia teoksia.

Kaupungissa on tulevaisuus (1967) on hyvästijättö agraari-Suomelle, modernin ylistys, hyvin eurooppalainen ja eurooppalaiselta näyttävä dokumentti. Se herätti aikanaan paljon huomiota ja keskustelua.

Nainen ja yhteiskunta (1968) etsiytyy rohkeasti 1960-luvun feminismikeskustelun polttopisteeseen ja näyttää naisen tien aina varhaislapsuudesta perinteellisen roolin täyttymykseen. Kollaasimainen elokuva oli ajankohtainen puheenvuoro eikä ole menettänyt iskevyyttään.

Maaseudun tulevaisuus? (1969) on sekin yhä ajankohtainen, poleeminen teos, jossa käsitellään maaseudun asemaa teollistuvassa, kaupungistuvassa maailmassa.

Risto Jarvan yhteiskunnallisia dokumenttielokuvia voi luonnehtia samaan aikaan niin pamfleteiksi, manifesteiksi, esseiksi kuin sponsoroiduiksi puheenvuoroiksikin. 50 vuotta vanhoinakin ne ovat kestäneet harvinaisen hyvin aikaa.

 

Näytöksen elokuvat:

KAUPUNGISSA ON TULEVAISUUS
1967 | Dokumentti | 22 min | Ohjaaja: Risto Jarva

Kaupungissa on tulevaisuus -elokuvan käsikirjoittajana toimi Pertti Maisala, jonka panos elokuvassa on kuvasuunnittelua myöten keskeinen, vaikka hänelle Risto Jarvan opettajan rooli muodostui oman muistikuvan mukaan keskeiseksi. Uusi elokuva suuntautui kansainvälisesti urbaaniin kaupunkielämään: lähes kolmannes kuva-aineistosta on ulkomailla kuvattua.

Sakari Toiviaisen mukaan elokuvan ideologia hahmottui yhteistyössä tekijöiden käyttämän asiantuntijan, arkkitehti Jaakko Salosen kanssa ja itse elokuvan muoto hahmottui vasta leikkausvaiheessa. Toiviaisen sanoja lainaten: “Kaupungissa on tulevaisuus on kaupunkimaisen asumismuodon ylistys ja pamfletti kaupunkikehityksen vinosuuntauksia, tylsää suunnittelua, autoliikenteen, melun ja saasteen epäkohtia vastaan. Elokuva peräänkuuluttaa vanhojen kaupunkien viihtyisää ilmapiiriä, inhimillisyyttä ja kykyä kiehtoa mielikuvitusta ja esittää edes yhden kunnollisen suurkaupungin luomista Suomeen, Helsingin ja etenkin sen keskustan kehittämistä toimivaksi kaupunkiympäristöksi.”.

Elokuvassa kiteytyy Suomen muutos 1960-luvulla. Se on hyvästijättö agraari-Suomelle, uuden elämäntavan kutsuhuuto ja modernin ylistys. Se asettuu osaksi laajempaa kaupungistumisen ja modernisaation politiikkaa, ja esittää globaalin utopian: kaupungistumisessa on koko maailman tulevaisuus.

Omana aikanaan elokuva herätti paljon huomiota ja virkeän keskustelun puolustajineen ja vastustajineen: syntymässä olevasta “vihreän aallon” näkökulmasta elokuvan esittämä suurkaupunkilaisuus ei todellakaan ollut tulevaisuuden ideaalikuva.

Kaupungissa on tulevaisuus on hyvin eurooppalainen elokuva, hyvin toisen näköinen kuin sen aikakauden Suomi, mutta aika paljon sen näköinen kuin mitä Suomi on nyt. Ennustus osui ainakin osin oikeaan.

NAINEN JA YHTEISKUNTA
1968 | Dokumentti | 29 min | Ohjaaja: Risto Jarva

Nainen ja yhteiskunta oli valmistuttuaan rahoittajansa Postipankin edistyksellisyyttä korostava oiva tavaramerkki, mutta samalla elokuvayhtiönsä Filminorin aito dokumentti ja feminiini – maskuliini –roolikeskusteluun istutettu ajankohtainen puheenvuoro. Elokuva näytti naisen tien aina varhaislapsuudesta perinteellisen roolin täyttymykseen, keskeisinä tekijöinään edullinen, mieheen tehoava ulkonäkö ja avioliiton kautta avautuva äitiys. Vastaavasti 1960-luvun mies nähtiin yhä ankkurissa kenttä-kasarmi- ja perheen elättäjä -akselilla. Ketseistä, sarjakuvista ja mainoksista, Hefnerin puputytöistä ja Botticellin maalauksista sekä dokumenttikatkelmista leikattu kollaasi sai vuonna 1968 koristeekseen ja arvonsa kruunuksi kipsisen Jussin.

Nainen ja yhteiskunta edustaa ehkä parhaiten Filminorin luomaa tiedotuselokuvan formaattia. Se näyttää, miten naista saatetaan arvostaa korkealle pelkkänä sukupuolikohteena tai työvoimana, mutta kysyy, mitä tapahtuu sen jälkeen kun naisella ei ole enää arvoa seksipartnerina tai työelämässä. Keski-iän ohittaneiden naisten kohtalon myötä Jarvan elokuva on täysipainoisesti naisen täyden itseisarvon puolella. Nainen ja yhteiskunta etsiytyi rohkeasti 1960-lukuisen feminismikeskustelun polttopisteeseen.

Sosiologi Katariina Eskola hehkutti Uudessa Suomessa, että kyseessä on “hienosti valmistettu elokuvapuheenvuoro sukupuoliroolikeskustelussa. Jarvan elokuvissa minua on aina viehättänyt puhunta esineiden ja yleensä ympäristön rapautumisen kautta. Kotiäidin, tuon pitkän päivän naisen arjessa, tiskaaminen ei todellakaan tapahdu siististi, sievän keittiön kiiltävän astianpesupöydän ääressä; kulumisen merkit näkyvät, pesupöytä on tässä työssä usein todella likainen, ja astioita, vauvan mehu- ja maitopulloja, kattiloita, keitoksia, sotkuja on loputtomiin.”

MAASEUDUN TULEVAISUUS
1969 | Dokumentti | 25 min | Ohjaaja: Risto Jarva

Jarvan dokumentit Asuminen ja luonto sekä Kaupungissa on tulevaisuus saivat eräänlaisen jatko-osan elokuvasta Maaseudun tulevaisuus?. Tilaajana oli edelleen Postisäästöpankki. Tätä elokuvaa olisivat tuskin Osuuskauppojen Keskusliitto tai maaseudun säästöpankit sponsoroineet, puhumattakaan Keskustapuoluetta lähellä olevista osuustoiminnallisista tai aatteellisista tahoista.

Pertti Maisalan mukaan kaupunkikeskeisen ja sitä myönteisesti korostavan maailmankuvan vastapainoksi tehty elokuva syntyi rutiinilla. Vaikka elokuva painottaa modernisaatiota, kaupungistumista ja vilkasta elinkeinoelämää, on se toisaalta kriittinen kulutusta kohtaan. Se kritisoi markkinataloutta ja kysyy, tuhoaako markkinatalous meidät.

Ilkka Kippola on kiinnittänyt huomiota siihen, miten maaseutu nähdään aina auton tuulilasin läpi. Elokuvantekijät eivät juurikaan altistu suoraan kosketukseen maaseudun elämän kanssa. Maaseudun todellisuutta ei lähestytä avoimesti, ei pyritä ymmärtämään tai havainnoimaan sitä, kuten myöhemmin 1970- ja 1980-luvuilla havainnoivan dokumenttielokuvan aikakautena. Tehtävänä on pikemmin todisteiden ja aineiston haku argumentaation tueksi. Elokuva sai silti valtionpalkinnon runsaasti asiaa sisältävänä ja hyvin jäsenneltynä informaatioelokuvana, jolla oli kansainväliset ulottuvaisuudetkin esillä.