Paikka:

Factory (Väinö Linnan aukio 13, 33210 Tampere)

Torstain tapahtuman ennakkoilmoittautuminen on auki su 1.3. asti.

Klo 9.00–10.00

Ilmoittautuminen ja lipunmyynti

Klo 10.00–12.00

EKOLOGISUUS KÄSIKIRJOITTAMISESSA

Englanniksi

Miten käsikirjoittaja voi luoda ekologisesti kestävämpää maailmaa? Mikä on kestävyyden merkitys, kun puhutaan audiovisuaalisista sisällöistä? Tulisiko meidän kertoa tarinamme toisin – ja jos, niin miksi ja miten se tehdään? Miten käsikirjoittaja voi luoda ekologisesti kestävämpää maailmaa? Vai voiko ollenkaan? Tarvitseeko ?

Ekosetti-ympäristöoppaan kirjoittajat Anne Puolanne ja Kaisa Astikainen etsivät vastausta näihin kysymyksiin yhdessä yleisön kanssa, käsikirjoittaja Anna Brotkinin luotsatessa tilaisuutta.

Tavoitteena on synnyttää uusia avauksia siihen, kuinka av-ala sisällöntekijät voivat huomioida kestävyysnäkökulmia työssään.

Tilaisuuden kieli on englanti, kysymyksiä on mahdollista esittää myös suomeksi.

Anne Puolanne on media-alan freelancer, joka on työskennellyt kotimaisissa tv-tuotannoissa vuodesta 2010 muun muassa käsikirjoittajana ja toimittajana sekä tuotantopuolen tehtävissä. Puolanne valmistui medianomiksi 2012 lopputyöllä Kohti vihreämpää tuotantoa: Katsaus keinoihin edistää ympäristöystävällistä av-alan toimintaa eri maissa (TAMK). Yhdessä Kaisa Astikaisen kanssa hän on kirjoittanut Suomen ensimmäisen av-alalle suunnatun ympäristöoppaan, Ekosetin. Puolanne opiskelee parhaillaan töiden ohessa kestävää kehitystä Hämeen ammattikorkeakoulussa, josta hän valmistuu ympäristösuunnittelijaksi loppuvuodesta 2020. Hänen lähitulevaisuuden tavoitteensa on keskittyä ympäristökestävyyteen av-alan töissä.

Kaisa “Kaika” Astikainen on tuottaja,  elokuvantekijä ja av-alan freelancer, joka on valmistunut maisteriksi Aalto-yliopistosta / Elokuvataiteen laitokselta (ELO) vuonna 2016 lopputyöllä Vihreä elokuvateko – ideologia, edelläkävijät ja käytännöt. Astikainen on työskennellyt kestävyyskoordinaattorina tuotantoyhtiö Bufolla ja kirjoittanut yhdessä Anne Puolanteen kanssa Ekosetti-oppaan. Syksystä 2019-lähtien hän on tohtoriopiskelija ELO:lla tutkimusaiheenaan ekologisesti kestävä elokuvatuotanto. Astikaisen lyhytelokuva “Toivola” voitti 2016 Tampereen elokuvajuhlilla parhaan opiskelijaelokuvan palkinnon.

Anna Brotkin (s.1987) on helsinkiläinen käsikirjoittaja. Brotkin on luonut kaksi tv-sarjaa: Aikuiset (Yle) sekä Rehtori (Mtv3, yhdessä Paula Korvan kanssa). Lisäksi Brotkin on työskennellyt jaksokäsikirjoittajana tv-sarjoissa Jättekiva (Elisa Viihde), Modernit miehet (Yle) ja Pelimies (Mtv3). Vuonna 2018 hän toimi Putouksen pääkäsikirjoittajana. Brotkinin käsikirjoittama lyhytelokuva #sovitus on kiertänyt lukuisia festivaaleja, mm. Palm Springs ShortFest, Seattle Shorts Film Festival ja Tampereen elokuvajuhlat. Käsikirjoittamisen lisäksi Brotkin on kirjoittanut esseitä kirjoittamisesta ja toiminut music supervisorina, kuratoinut elokuvanäytöksiä sekä vetänyt paneelikeskusteluja. Brotkin on opiskellut elokuva- ja tv-käsikirjoittamista Aalto-yliopistossa ja valmistunut taiteen maisteriksi 2016.

www.ekosetti.fi

Ekosetti – Opas ekologisesti kestävämpään audiovisuaaliseen tuotantoon julkaistiin syyskuussa 2019. Oppaan ovat rahoittaneet AVEK, APFI ry sekä Aalto-yliopisto.

Klo 13.00–16.00

JOSH GRAPES – METHOD WRITING

Josh Grapes

Englanniksi

Metodikirjoittaminen on lähestymistapa, jonka on kehittänyt Jack Grapes, palkittu runoilija, näytelmäkirjailija, näyttelijä, opettaja ja arvostetun ONTHEBUS-kirjallisuusjulkaisun toimittaja ja kustantaja. Moduuleita opettaa hänen poikansa Josh Grapes, kirjailija, opettaja ja runoilija, joka on valmistunut Sarah Lawrence Collegesta New Yorkista. Josh on vetänyt omia metodikirjoittamisen kurssejaan ja työpajojaan sekä useita toimittajakursseja viimeiset kymmenen vuotta.

Termi ”metodikirjoittaminen” viittaa tunnettuun metodinäyttelemisen käsitteeseen, jonka on kehittänyt Constantine Stanislavski. Metodinäyttelyn tavoin metodikirjoittaminen painottaa luonnollista lähestymistä luomisprosessiin: oman äänen kuuntelemista ja avointa, haavoittuvaista kirjoittamista, oli kyse sitten fiktiosta, tietokirjoittamisesta, muistelmista, draamasta, runoudesta tai mistä hyvänsä. Oscar-palkittu näyttelijä Helen Hunt kuvailee lähestymistapaa näin: ”Metodikirjoittaminen tekee paremmaksi kirjoittajaksi, se on sen juju. Ei ole kyse tyylistä, vaan äänestä. Ei ole kyse juonesta, vaan hahmosta. Ääni tekee hahmon ja hahmo juonen. Ihan kuin metodinäyttelyssäkin, kyse ei ole lopputuloksesta, tuotteesta, vaan sisäisestä totuudesta, prosessista. Metodikirjoittamisessa keskitytään syväprosessiin, mutta käsitteet tekevät siitä erityisen helppoa.”

Metodikirjoittamisessa ei painoteta ulkoista rakennetta ja tekniikkaa, vaan sisäistä ääntä, joka on edellytys hyvälle kirjoittamiselle. Kurssissa on kyse kirjoittamisesta, ei näyttelemisestä, vaikka moni näyttelijä onkin käynyt tämän kurssin. Tavoitteena on, että kukin kirjoittaa teoksen, missä muodossa teos haluaakaan syntyä. Se voi olla tarinoita, romaania, runoutta, käsikirjoitusta, näytelmää, muistelmaa, jne. Tavoitteena on löytää totuus omasta äänestä ja elämänkokemuksesta käsin. Metodikirjoittamisen käsitteet pureutuvat prosessiin ja luonnolliseen flow’hun – siihen, miten omaa ääntä voi muokata ja syventää, ja sitä kautta luoda aitoja hahmoja ja ainutlaatuisen tarinan.

Klo 13.00–14.30

WRITING FROM THE DEEP VOICE

Ensimmäisen tason työpajassa käsitellään metodikirjoittamisen ensimmäiset neljä käsitettä. Ne muodostavat perustan äänen dynaamiselle käytölle ja elokuvakohtauksien luomiselle. Jack Grapesin edistyneimmät oppilaat kutsuvat kurssia ”kaikkein kehittyneimmäksi luennoksi”. 

Klo 14.45–16.15

TONAL DYNAMICS, THE FOUR VOICES

Metodikirjoittamisen toinen taso. Loistavalla kirjoittajalla on uniikki ääni. Siksi heidän nimistään tulee adjektiiveja, kuten beckettiläinen, dickensiläinen, faulknerilainen, hemingwayläinen, jne. Loistava kirjoittaja osaa myös käyttää neljää sävyä tai ääntä, jotka heijastuvat kaikkeen loistavaan kirjoittamiseen pelkän aidon äänen sijaan. On olemassa vain neljä äänensävyä.