Brittiohjaaja Daniel Mulloy on niittänyt lukuisia lyhytelokuvapalkintoja ja -ehdokkuuksia ympäri maailman. Hänen fiktionsa ovat intiimejä tutkielmia ihmissuhteista, kuten jo nimet Dad, Son, Baby ja Home paljastavat.

Daniel Mulloy kasvoi taiteilijaperheessä. Hänen vanhempansa Phil Mulloy ja Vera Neubauer ovat niin ikään tunnettuja elokuvantekijöitä, jotka tekivät intohimoisesti taidetta jo Daniel-pojan lapsuudessa. Lapsen silmissä tämä näyttäytyi omituisena pakkomielteenä, jota hän ei voinut ymmärtää. Hiljaiselle pojalle otti koville oppia lukemaan ja kirjoittamaan, mutta tarinoita, sarjakuvia ja piirtämistä hän rakasti yli kaiken. Hän päätyikin opiskelemaan taidekouluun.

– Siellä huomasin kuitenkin vieraantuvani yhä enemmän siitä, mikä minut sinne oli houkuttanut. Halusin taiteen kautta kertoa intiimiyden mahdollistavia tarinoita ympärilläni olevista ihmisistä, Mulloy muistelee.

Niinpä hän alkoi vanhempiensa tavoin tehdä elokuvia, sillä hän totesi sen olevan paras taidemuoto tavoittaa läheisyyden, haavoittuvuuden, heikkouden ja rohkeuden kaltaisia tunteita.

Mulloy on käsikirjoittaessaan hyvin yksityiskohtainen, ja myös roolitus nousee hänen työskentelyssään etualalle.

– Kiinnitän huomiota detaljeihin, koska haluan saada hahmoista mahdollisimman paljon irti ja tehdä parhaani sen eteen, että näyttelijät voivat tehdä hahmoista omiaan.

Introvertin pikkupojan varjo voi yhä näkyä siinä, kuinka Mulloy suhtautuu näyttelijäntyöhön. Hänen mielestään näyttelijät ovat niin uskomattoman rohkeita, että hän tekee kaikkensa heidän työrauhan puolesta.

– Tuntuu suurelta kunnialta saada työskennellä sellaisen näyttelijän kanssa, joka kykenee herättämään henkiin minun mielikuvitukseni synnyttämän hahmon.

Mulloyn uusin elokuva Home on hänen teoksistaan ehkä poliittisin. Se on ikään kuin käänteinen pakolaistarina, joka kuvaa perheen matkaa turvallisesta Englannista keskelle Kosovon sotavyöhykettä. Matka näyttäytyy jokseenkin absurdina, ja loppuratkaisu jää avoimeksi. Ohjaaja ei kuitenkaan halua tehdä varsinaista poliittista elokuvaa.

– Pidän toki siitä, että elokuvani herättävät ajatuksia. Empatian mahdollistavat tarinat ovat työni sydän ja sielu. Ajattelen myös, että tarinankertoja ottaa aina kantaa, tahtomattaan ja tiedostamattaankin.

Entä miten moninkertaisesti palkittu ohjaaja neuvoisi heitä, jotka vasta haaveilevat käsikirjoittamisesta ja elokuvanteosta?

– Usko vaistoosi ja visioosi. Elokuvasi voi vaikuttaa toisten mielestä turhalta tai typerältä, minunkin jokainen projektini on tyrmätty monin tavoin ja monissa eri vaiheissa. Elokuvanteko vaatii lujaa uskoa omaan itseen.

Daniel Mulloy – osta liput!